Itämerellä Suomen kauppalaivasto oli merkittävässä asemassa sillä suomalaisten kauppalaivojen lukumäärä ylitti
kaikkien muiden alueiden laivojen määrän Venäjän keisarikunnassa. Täten, etenkin itämerellä, Venäjän
kauppalaivaston lippu liitettiin vahvasti nimenomaan Suomeen.
1800-alkupuoliskolla kauppalippuja oli
käytössä jopa kuutta eri mallia jotka kaikki perustuivat Venäjän valko-sini-puna trikoloriin. Lippujen käyttö
tiettävästi määräytyi sen perusteella, mihin tiettyyn kauppalaivastodivisioonaan laiva oli rekisteröity.
Tarkemmat tiedot näistä divisioonakohtaisista jaoista ovat puutteellisia ja osin epäselviä. Tiedossa on,
että toisen divisioonan lippu, joka oli Venäjän trikolorin perusmuoto, oli Suomen vesillä kaikkein yleisin,
mutta erityisesti Pohjanlahden alueella saattoi nähdä myös muiden divisioonien edustamia lippuja. Kuitenkin
vuoden 1865 jälkeen kolmikantainen trikolori määrättiin pääasialliseksi kauppalipuksi, mikä johti muiden
lippumallien asteittaiseen vähenemiseen.
Krimin sodan aikana (1853-1856) Suomen kauppalaivasto joutui
laajan hävityksen kohteeksi sekä itämerellä että maailman vesillä. Tämän johdosta suomalaiset laivurit ja
kauppiaat alkoivat pyytämään, että suuriruhtinaskunta saisi oman kauppalipun jotta Suomen kauppalaivasto
toivottavasti nähtäisiin erillisenä Venäjästä tulevissa konflikteissa. Tähän ei kuitenkaan venäläisten puolesta
suostuttu.
Tullilippu on vanhin yksinomaan Suomen aluetta symboloiva lippu. Malli määrättiin vuonna 1813 Venäjän meriministeriöstä ja samaisena vuonna valvonta-aluksille valmistettiin ensimmäiset liput. Sinipohjaiselle kauppalipulle lisättiin kaupankäyntiä symboloivat Merkuriuksen sauvat. Lippu säilyi käytössä vuoteen 1917 asti.
kesken...
Ylös